Meditaatiota kouluissa

Talvitie.JPG

Suomalaisissa kouluissa tutkitaan mindfulness-menetelmän vaikutuksia oppilaiden koettuun hyvinvointiin. Alustavia – hyviä –  tuloksia on saatu.

Mindfulness on meditaatiotekniikka, jonka juuret ovat itäisessä joogafilosofiassa. Se on myös asenne ja suhtautumistapa itseen ja omaan elämään.

Sitä käytetään nykyisin  mm.  kivun ja masennuksen lievittämisessä sekä terveyden edistämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Mindfulness Based Stress Reduction -stressinhallintamenetelmän toi Yhdysvaltoihin Jon Kabat-Zinn, joka kehitti  1980-luvun alusta lähtien mindfulness-psykologian muinaisista buddhalaisista käytännöistä. Näin itämaisista traditioista saatiin nykymaailmaan soveltuva mielenhallintamenetelmä. Nykyään puhutaan tietoisuustaitojen (hyväksyvä tietoinen läsnäolo) harjoittamisesta.

Maailma muuttuu – niin tiedekin

Vielä viitisentoista vuotta sitten meditaation tutkiminen suomalaisissa kouluissa ei olisi ollut mahdollista kahdesta syystä.

Ensiksikin,  tuolloin meillä ei juurikaan tunnettu kansainvälistä CAM-tutkimusta, joka oli kyllä jo osoittanut hyväksyvän tietoisen läsnäolon eli mindfulnessin hyödyt. Nyt Suomessakin seurataan vilkasta kansainvälistä mindfulness-tutkimusta ja muutakin meditaatiotutkimusta.

Toiseksi, mielipideilmasto Suomessa oli erilainen. Vielä kymmen vuotta sitten sekä lääketieteen että luterilaisen kirkon piirissä vierastettiin idän filosofioihin nojaavaa ajattelua.  Biolääketieteessä meditaatioon viittaavien hoitomuotojen tutkimusta kartettiin, koska niissä oli hankala eristää tutkittavaksi ”vaikuttavaa ainetta tai tekijää”, kuten lääkeainetta. Mielen sisäisiä tiloja ei voitu tutkia tutkimusmenetelmällisten ”puutteiden” vuoksi.

Kansainvälinen kehitys uusine  kuvantamismenetelmineen  ja psykoneuroimmunologisine lähestymistapoineen  ovat avartaneet tutkimuskenttää. Meditaation harjoittaminen, ainakin pitkään meditoineilla ihmisillä, näkyykin tutkimusten mukaan aivoissa.

Kymmenen vuoden takaista luterilaista ääriajattelua edustaa mm. kristillinen lääkäri ja kunnallispoliitikko Pekka Reinikainen (tarkemmin täällä http://liinanblogi.com/2014/02/18/meditaatiota-tutkitaan-kouluissa-hyva-folkhalsan/). Reinikainen oli kymmenen vuotta sitten sitä mieltä, että kaikki vaihtoehtoiset hoitomenetelmät, myös akupunktuuri, ovat ”sielun vihollisen toimia” ja että  joogan harrastaminen on ”pahan valtakunnan ilmentymää”. Ehkä katsanto on noista ajoista jo hieman pehmentynyt.

Rauhala oli aikaansa edellä

Vastustusta on ollut, mutta toisaalta professori Lauri Rauhala  ehdotti  jo 1980-luvun lopulla meditaation opettamista kouluissa. Hän oli aikaansa edellä. Rauhala kritisoi myös mielen medikalisointia viittaamalla siihen, että raskaat elämänkokemukset voivat vavisuttaa ihmisen sisäistä maailmaa ja tuoda sinne niin synkkiä ja negatiivisia piirteitä, että ilman mitään aivojen toimintahäiriötä tai sairautta syntyy pelkoa, huolta ja ahdistusta. Medikaalisaatio tarkoittaa sitä, että aletaan puhua mielen sairaudesta, jota sitten ryhdytään kemiallisesti lääkitsemään, vaikka  ei-lääkkeellinen hoito riittäisi ja voisi olla tehokkaampaa.

Rauhala on myös tähdentänyt ihmisen kokonaisvaltaisuutta (holistisuutta),  kehollisuutta,  tajunnallisuutta ja tilannesidonnaisuutta.  Nämä olemismuodot ovat ihmisyydelle kaikki yhtä tärkeitä.  Kuitenkaan tällä ei tarkoiteta sitä, että ihminen olisi tasalaatuinen ilmiö eli että hänen ”musiikkinsa” soisi aina vain duurissa. Ei, vaan ihminen kokee myös mollisointuja. Nekin kuuluvat tähän maalliseen vaellukseemme.

Lauri Rauhalan kirjat ovat  mielenkiintoista luettavaa. Hänen mukaansa  erilaiset tietoisuuden tilat kuten  mystinen, irrationaalinen ja uskonnollinen on otettava täysimääräisenä  mukaan mielen tutkimukseen.

Meditaation edulliset keholliset vaikutukset esimerkiksi stressioireisiin on moneen kertaan tutkimuksin todistettu. Sen on esimerkiksi kontrolloidussa kokeessa todettu pienentävän veren stressihormonien, adrenaliinin ja kortisolin tasoja. Myös itsetuntemus, luovuus, muisti ja oppimiskyky paranevat, mistä voi olla hyviä seurauksia tunneilmaisuissa ja sosiaalisissa suhteissa. Meditaatiota on kuitenkin harjoitettava säännöllisesti. Mikään pikakurssi terveyteen se ei ole.  Perusasia on harjoitus, harjoitus ja harjoitus. Hiljentymistä pitää harjoittaa säännöllisesti joka päivä, jotta siitä olisi hyötyä.

Tämä on yhtä vaikeaa tai helppoa kuin liikunta- ja ruokailutottumusten muutoskin. Mutta jos jo kouluikäisenä kokee meditaation etuja, siihen  on varmaan vanhempanakin helpompi ryhtyä.

Alustavia tuloksia Suomesta

Alustavien tutkimustulosten mukaan suomalaiskoululaiset, jotka jatkoivat tietoisuustaitojen harjoittelua kotona kuusi kuukautta interventio-ohjelman loputtua raportoivat seuraavia hyötyjä (prosenttia vastanneista):  parempi keskittymiskyky luokassa  (79%); parempi keskittymiskyky harrastuksissa (76%); parempi stressin hallinta (69%); parempi vaikeiden tunteiden hallinta (77%); unen parantuminen (79%); kokeissa korkeammat arvosanat (75%); pärjää paremmin kavereiden kanssa (85%); ja  tulee paremmin toimeen perheenjäsenten kanssa (84%).

Lähteitä

M Beattie;  G. Salo; N. Hankonen; K. Knittle; S. Suominen; S-M Volanen (2015)  Building stress-resilience among adolescents: First results from a clusterrandomized controlled trial of a school-based mindfulness intervention. Abstrakti on julkaistu koosteessa Terveydehuoltotutkimuksen päivien 2015 abstraktit  sivulla 30. https://www.julkari.fi/handle/10024/127157

Rauhala Lauri (1986). Meditaatio. Otava

Rauhala, Lauri (1990). Humanistinen psykologia. Helsinki.Yliopistopaino.

Reinikainen, P (2005) Noituuden paluu lääketieteeseen. 2. uud. p.. Helsinki: Kuva ja sana.

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s